Se oli sitten äitienpäivä eilen ja Hemmo-poika lähti isän kanssa äitiä ja Mangoa agilitykentällekanustamaan. Kamerakin oli mukana, joten saatiin vihdoinkin todistusaineistoakin!
Riitta ei päässyt paikalle ja meillä olikin sitten varaopena Killan rahastonhoitaja Anne. Allekirjoittanutta hieman jännitti, minkälaista kommenttia sieltä meidän toheloinnista tulee, mutta pelot osoittautuivat turhiksi.
Rataa rakennellessa hieman varoittelin minun ja Mangon touhuista: "Noh, kohta näet..". Nähtiinkin sitten jotain sellaista mitä ei oltukaan ennen nähty. Ensimmäisen remmisulkeislämppärin jälkeen heitin Mangolta hihnan pois ja koirahan suoritti virheettömän radan innosta puhkuen ja ohjaajaa (minua) kuunnellen!! Kyllä meinasi itku päästä. Sen verran oli hieno fiilis! Extrana sain vielä kehuja siitä, kuinka hienosti koiraa radalla kannusta :)
Seuraavalle radalle Mango sitten taantui omaksi itsekseen, mutta Anne oli onneksi hyvinkin ymmärtäväinen. Kokeiltiin vähän erilaisilla taktiikoilla, Annea lainatakseni "silläkin uhalla, että menee ihan plörinäksi" ja menihän se.. Onneksi saimme Magon kanssa vielä muutamia onnistuneitakin suoritksia. Teimme siis radan ensin kahdessa osassa ja lopuksi kokonaan. Viimeisen Mango teki taas melkein virheettömästi! Minä ohjasin yhden hypyn väärin päin ja mango käveli pituushypyn yli.. Kyllä me silti olttin TOSI hyviä!!
