Treeneissä meitä ei ollut kuin me ja Arja Urtsi-käppänän kanssa. Mangolla olikin sitten täysi homma siinä, kun piti vahdata jokainen Urtsin päästämä hengähdys.. *huokaus*. Remmin kanssa tehtti parit radat ja aina kun irti pääsi, niin lähtö tuli. Ystävän neuvomaa "tuplaremmi"-kikkaa kokeilin myös, mutta eipä nyt tainnut olla uusien juttujen opettelulle oikea aika. Kolme eri rataa tehtiin, jokainen kolme kertaa. Viimeisen radan viimeinen kerta päästiin ilman remmiä kokonaan läpi, mutta vaati useamman namikontaktin. Kontakti mikä kontakti ja koira teki mitä pyydettiin!! :)
Näin siis tällä kertaa. Välillä tuntuu, että kaikki muut ovat jo meidän osalta luovuttaneet, mutta minä en aio periksi antaa! Tiedän, että Mango osaa ja haluan myös sen saavan onnistumisen tunteen. Hermoja ehdin taas kasailla viikon verran ja takataskuun tarvii varmaan pari varapärettäkin etsiä.. Ensi sunnuntaina taas mennään näyttämään mitä me osataan - vai osataanko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti