Lämmittelyrata sisälsi hyppyjä, putkea hyppyja ja taas putkea ja vielä pari hyppyä. Mangolle lämmittelyt ovat todellakin lämmittelyja ja tällä kertaa karattiin puomille katselemaan maisemia. Pari muutakin haistelukierrosta piti tehdä, mutta kyllä ne maksat ja äitin kanssa touhuaminen sitten kuitenkin veivät voiton!
Ensimmäinen harkkarata meni kohtuu hyvin. Muutamia ohjausvirheitä tuli, mutta Mango suoritti esteet hienosti. Putkelle taisi kerran karata ja kun siitä sai satikutia niin sitten seuraavan kerran samaiseen putkeen meneminen meinasi takuta. Ihanaa on kyllä suorittaa ihan oikeita ratoja ja keskittyä koiran ohjaamiseen! Ensimmäisen harjoitusradan jälkeen otin Mangon syliin ja kehuin kovasti ja taisin hieman suukottaakin. Pieni suloisuuteni antoi suukon takaisin! Se oli jotenkin kovin hellyyttävä hetki. Ohjaaja Riitakin huokaisi "Voih, suukkoja..".
Toinen harjoitusrata meni vieläkin paremmin. Toisen radan kompastuskivi oli vain muuri jota Mango ei ollut aiemmin suorittanut. Muurilta siis ensin kielto, mutta kun uudelleen mentiin niin johan pommpas yli! Keppejä pitää vielä treenata ja nyt tulikin treenattua molemmilta puolilta. Itsestäni huomasin, että toiselta puolelta teen pientä ranneliikettä, kun taas toiselta puolelta käsi heilui kuin heinämiehellä. Pitääkin alkaa muutenkin huomiomaan enemmän omaa tekemistä ja liikkumista kentällä. Koiralla alkaa hiljalleen olemaan esteistä hypyt, puomi ja putki hallussa. A-esteellä on omat haasteensa, keinua olemme vähemmän päässet treenaamaan ja pussia ei olla kokeiltu vielä ollenkaan. Pitääkin sitä Riitalta pyytää!
Ihaninta tässä kaikessa on se, että olen löytänyt mukavan harrastuksen Mangon kanssa. Joka viikko uusia onnistumisen fiiliksiä ja iloisella mielellä saadaan viettää sunnuntai-illat ja aloittaa uusi viikko. Ensi sunnuntaita taas odotellen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti